Tunnen tunteideni ottavan minusta kiinni, ne puristavat lujaa sisäänsä. Tunnen suurta kipua, mutten kynene itkemään. Tunteet vievät alemmas, ne haluavat hukuttaa minut mereen. Aallot haluavat pyyhkiä minut mukanaan, mutten pelkää, tahdon pois.

Niimpä tietenkin. Osasin jo olettaa että poika tahtoisi joitain vakavampaa, mutta suhtauduin asiaan silti kevyesti ja ajattelin että elän päivä kerrallaan, turha kiire suhteeseen pilaa kaiken (sen olen sentään lyhyen elämäni aikana oppinut). Olen huono sitoutumaan, enkä nyt tarkoita että pettäisin, valehtelisin tai muuta vastaavaa. Alkaa vain aina ahdistaa nämä "ollaan koko elämä yhdessä rakas<3"- touhut. Äitini löysi isäni aika liki ikäsenäni, joten ei se nyt mahdotonta olisi ajatuksena. Mutta ei minun kohdalla!
    Käveltiin tänään kyseisen pojan kanssa hänen naapurissaan asuvan mumminsa luokse, joka oli siivoamassa. Tarkoituksena oli nopeasti käydä yläkerrassa. No miten siinä sitten kävikään, lopulta löysin itseni suutelemassa sängyn päällä, ja mikä oli pojan syy "sä oot vaan niin puoleensavetävä, emmä voi pitää itteeni erossa susta!" Olen tietenkin todella otettu, enkä väitä etten nauttisi suutelemisesta varsinkaan sen ihmisen kanssa...
    Jossai vaiheessa me sieltä lähdettiin ja istuttiin suuren puun alle. Juttu alkoi taas mennä turhaksi säätämiseksi ja maassa kieriskelemiseksi. Nauroin, suutelin, nauroin, suutelin... Lopulta istuttiin paikallaan ja pojan ääni muuttui vähän vakavammaksi "Mä aattelin et kun mä ainakin tykkään sust tosi paljon, täst pitäis ehk tulla jotain vakavampaa, haluisiks sä alkaa seurustelemaan mun kanssa?" Kysymys tuli ihan puun takaa ja tää oli yks niistä harvoista tilantesita kun menin täysin lukkoon. Aloin selittää luultavasti jotain tosi typerää, en enään edes muista mitä, mu lopulta hän onneks sano että: "Voisiks sä ees miettii asiaa?" Nyökkäsin ja loppu päivän tapahtumat menivät täysin ohi... Yritin saada myöhemmin yhteyttä mulle tärkeeseen ystävään, joka tokas et sillä on parempaa tekemistä kun puhuu mun kanssa, vähä yllätyksenä tuli. Mutta saattohan sillä olla menossa vaikka mitä , ehkä mä kuulen siitä sitten myöhemmin.

Mulla on tässä nyt pari vaihtoehtoo mitä vois tehä:
a) Unohan koko tyypin, en nää sitä enään, koska tää alkaa muuten mennä tunteilla pelaamiseks, kun en tiiä mitä haluun.

b) Alan sen kanssa, vaikken oo valmis suhteeseen ja katon miten käy, jollon se ois myös vähän väärin sitä kohtaan.
c) jatkan tätä tyhmää säätämistä ja unohan kaikki vakavat ajatukset
d) Etin sille uuen tytön, jollon se unohtaa mut
e) jotain muuta, mitä?




 

Syysloman viimenen päivä </3 (vois tehä vaatepostauksen joku päivä, sais ehkä muuta ajateltavaa..)
Viimeinen lehti liitä alas,
se tippuu kohti märkää maata,
sen elämä on ohi
ja kaikki loppuu.
Minä olen se lehti,
vaivun pimeyteen.