Älä tule kuplaani, älä riko pilvilinnaani, älä tule elämääni, mutta pyydän älä lähde siitä, sillä en kestä hetkiä niitä jolloin et ole siinä..

7.11.2011...
8.11.2011...
9.11.2011...
10.11.2011...
11.11.2011...
12.11.2011...
13.11.2011...
14.11.2011

...

Mitä teit 11.11.2011? Onko se nyt edes kovin merkittävää mitä silloin teki? Sinä päivänä illalla olin yhden kaverin kanssa kylillä. Oli kyl pitkästä aikaa tosi kivaa, se on pakko sanoo. Naurettiin ihan hillittömästi kokoaja ja syötiin kahestaa sellanen pakaste daimkakku. Masentunu olo on ollu pari päivää poissa, kyl mä tiiän et kohta se iskee taas takas, mut kyl mä sinnittelen. Musta tuntuu kyl siltä etten hyväksy itteeni, en tykkää itestäni yhtään, vihaan mun kasvoja, hiuksia ja vartaloo.. varsinkin vartaloo. Olemattomat tissit, kamala maha ja reidet... Mut mun viimesin laihdutus vimma meni melkee jo anorektiseks. Vanhemmatki uhkas osastolla, emmä sit tiiä mistä mä sain järkee päähä, lopettaa... Tai tyhmyyttä.
   Oon mietiny lukeekoha kukaan näitä mun raapustuksia, se on kyl tosin sillee et tuskin ketään kiinnostaa, tai siis miks ihmisiä kiinnostais jonku toisen elämä, joka ei oikeesti oo sellasta ainaista biletystä ja ryyppäämistä joka ikinen ilta :o? tai joka ei kärsi jostain masennuksen/anoreksian pahimmasta muodosta.